Aapo Similällä oli neljännesvuosisadan jatkunut kiinnostus amerikansuomalaiseen elämänmuotoon ennen lähtöään Yhdysvaltain kiertueelle 1938-1939. Itse asiassa Aapo teki suuren läpimurtoroolinsa pyssyä heiluttelevana ja laulavana lännen sankarina, suomalaisena Pohjan Jackina, mikä toi hänelle Joensuun teatterin johtajan paikan.
Pasi Jääskeläisen Suomalaisen operetin (1912-1913) pianisti ja säveltäjä Martti Nisonen oli Aapon operettiuran suurin innoittaja ja vaikuttaja, jonka jäljissä hän siirtyi operettiseurueesta toiseen. Kun Pasin seurueen operetit olivat olleet kotikutoisia, Nisosen ja Emil Kaupin suomalaisaiheisia laulunäytelmiä alkoi seuraavana vuonna, I maailmansodan alussa perustettu Aino Haverisen Suomalainen operetti esittää etelämaalaisia, ranskalaisia operetteja.
Aapo pyydettiin mukaan ja hän oli Haverisen vastanäyttelijänä Luxemburgin kreivinä (Franz Leharin operetti) ja teki suuren läpimurtonsa Villin lännen pistoolisankarina ”Aavikon lapsissa”.
Vuoden 1914 uutuus oli Nisosen säveltämä ja sanoittama cowboy-operetti Aavikon lapsia, jossa suomalainen Pohjan Jack (Aapo Similä) seikkaili Villin lännen saluunoissa eri kansallisuuksia edustavien konnien parissa ja varieteelaulajaksi joutuvan preerian tytön (Aino Haverinen) suojelijana. Kiinalaista konnaa esitti tuleva kuplettilaulaja Rafu Ramstedt. Mustaihoista kelmiä tulkitsi tuleva elokuvanäyttelijä, juuri Kansallisteatterin oppilaskoulusta valmistunut Toivo Ellenberg (Toppo Elonperä).
Tekstin teossa Nisosta avusti tuleva Yleisradion pääjohtaja Erkki Kivijärvi.
Aavikon lapsia esitettiin suurella menestyksellä ympäri maata keväällä 1914.
Joensuun tultaessa teatteritalon seinät olivat pullistua rikki yleisön paljoudesta. Helsingin Apollo-teatterissa (nykyinen Valtioneuvoston juhlasali) Aavikon lapsia sai kahdessa vierailunäytännössä myrskyisän suosion.
Aapolle roolisuoritus Pohjan Jackina takasi paikan Joensuun teatterin johtajana (1915-1917) ohi huomattavasti pätevimpien hakijoiden.
Martti Nisonen oli Porun kirkon urkurin ja säveltäjän Heikki Nisosen poika. Hän jatkoi operettiuraansa Viipurissa ja muutti Yhdysvaltoihin v. 1922 omaksuen isänsä kirkollisen ammatin Hancockin Suomi Collegen professorina.
Aapo ja Martti kohtasivat ”Lännellä” 25 vuotta myöhemmin.
Kun Aapo Similä saapui Yhdysvaltain kiertueellaan Duluthiin tammikuussa 1939, Martti Nisonen käänsi hänen kansanlauluohjelmistonsa englanniksi.
Aapo esiintyi tammi-helmikuussa monikielisissä kouluissa ja amerikkalaisilla radioasemilla ja asui Nisosen perheen luona Hancockissa laulaen soolo-osuudet (Maamme-laulu, Nisosen sovitus Finlandiasta) Suomi Collegen Kalevala-juhlassa kuoron säestämänä.
