Kari Hakala ja Ilpo Saastamoinen jatkoivat 19. - 24.2007. välisenä aikana v. 2003 aloitettua karjalaisen musiikin tallennusprojektia Aunuksessa Karjalan Heimon päätoimittajan Sakari Vuoriston kuljettamana. Esivalmistelun ja majoituksen Kuujärvellä järjesti Tuula Koski. Äänitysmatkan teki mahdolliseksi Karjalan Sivistysseuran myöntämä apuraha. Tämän lisäksi Maailman musiikin keskus osallistui tallennusten materiaalisiin kustannuksiin.
Tallennusmatkan kohteena olivat erityisesti itkijät, joista oli saatu ennakkotietoa jo lyydiläislaulujen tallennusmatkan yhteydessä edellisenä syksynä.
Ensimmäisenä päivänä 20.07. tallensimme Galina Feodorovna Vasiljevan (*1938) esityksiä Megregan kylässä Aunuksen liepeillä. Häneltä tallennettiin kaksi kuolinitkua sekä neljä laulua (lapsena Tihverin kylässä opittuja pajoja sekä tsastuskoja) livvin kielellä (aunukseksi). Samassa yhteydessä oppaana toiminut Nadezda Nikolajevna Terentjeva (*1934) esitti pari laulua. Toisena äänityspäivänä 21.07. tapasimme Aunuksen kaupungissa runoilija Vladimir Brendojevin lesken Mari Brendojevan. (*1937) Hän kertoi auliisti miehensä elämästä, runoista ja runokäännöksistä, joita hän esitti laulaen. Yhteensä hän esitti hyvin selkeällä äänellä 16 laulua.
Samana iltapäivänä siiryimme kaupungin pohjoispuolelle Verhovjen kylään (Yllönen), jossa asui Ljubov Jakovlevna Aljokina (*1923) eli ”Lempi”. Hän kertoi itkeneensä ensimmäisen kerran veljensä kuoltua. Hän ei ollut oppinut itkemistä erityisesti keneltäkään. Elämänsä aikana hän kertoi itkeneensä 25 ihmistä maan multiin. Juhla-asussaan häneltä nauhoitettiinkin itku ruumiin ääressä, ruumiin valvojaisissa yöllä venäjäksi laulettu virsi sekä itku haudalla 40 päivää kuoleman jälkeen. Esitysten lomassa hän kertoi itkuperinteestä sekä lauloi muutaman pajon ja tsastuskan - yhteensä seitsemän tallennettua numeroa. Palasimme 23.07. vielä Galina Feodorovna Vasiljevan kotiin. Hän olikin terveemmässä kunnossa, tarjosi vierailijoille aterian ja lauloi 13 pajoa tai tsastuskaa joista jotkut osin venäjäksi. Hänellä oli nyt apunaan useimpien tekstien muistelemisessa siskonsa Nina Feodorovna Samukova (*1941). Välipäivänä Galina oli kirjoittanut paperille tärkeimmän sisällön itkusta omalle miehelle varmistaakseen, että pääasiat tulevat kerrotuiksi tunnelatauksen keskeyttämättä esitystä. Joidenki laulujen esityksessä laulajia myötäili keski-ikäisellä miesäänellään Nikolai Ivanovitsh Jegorov (*1952).
Yhteensä nauhoitettuja aunukselaisia lauluja ja itkuja tallennettiis siis 45 kpl. Koska kysymys on uusista, osin nuoremman sukupolven laulajista, täydentää kokoelma Pertti Virtarannan tekemää perustyötä. Lisäksi on ilmennyt, että voisimme loppusyksystä -04 äänittää Aunuksen lähistöllä vielä kolmea muuta itkijää, joten mahdollisesti kokoelma täydentyy vielä merkittävästi. Eräs naapurimies kertoi, että nuorikin polvi itse asiassa taitaa itkuperinnettä, mutta asiasta ei pidetä paljon ääntä. Ehkäpä itkuperinne ei olekaan vielä pois kuolevaa menneisyyttä, jos ihmisten kielitaito ei pääse katoamaan.
Ilpo Saastamoinen